KILPAILUSÄÄNNÖT

Suomen jääkiekkoliiton liittovaltuusto on hyväksynyt kilpailusäännöt, joissa on yksityiskohtaisempaa tietoa muun muassa pelaajasiirtoihin, kasvattajakorvauksiin, kurinpitoon ja jatkoaikojen pelaamiseen liittyen. Jääkiekon SM-liiga Oy:llä on oman kilpailusääntönsä, jotka eroavat tietyiltä osin Jääkiekkoliiton vastaavista. Jääkiekkoliiton säännöt ovat luettavissa pdf-muodossa >> Jatka uuteen sääntökirjaan

* * *

PLAYOFFS-OTTELUIDEN PELAAMINEN

Playoffs-otteluihin selviytyy runkosarjan 10 parasta joukkuetta.

Playoffsien 1. kierroksella runkosarjan seitsemänneksi sijoittunut joukkue kohtaa sijalle 10 sijoittuneen joukkueen. Toisessa otteluparissa kohtaavat sijoille 8 ja 9 sijoittuneet joukkueet. Ottelusarjat pelataan paras kolmesta -järjestelmällä eli kaksi voittoa ottanut joukkue selviytyy neljännesfinaaleihin.

Neljännesfinaaleissa otteluparit muodostetaan seuraavasti:

Ottelusarjat pelataan paras seitsemästä -järjestelmällä eli neljä voittoa ottanut joukkue selviytyy semifinaaleihin.

Semifinaaleissa otteluparit määräytyvät jälleen runkosarjasijoitusten mukaan. Parhaiten sijoittunut kohtaa heikoimmin sijoittuneen.

Ottelusarjat pelataan paras seitsemästä -järjestelmällä eli neljä voittoa ottanut joukkue selviytyy finaaleihin, hävinneet pelaavat yksiosaisen pronssiottelun.

Finaalisarja pelataan paras seitsemästä -järjestelmällä eli neljä voittoa ottanut joukkue voittaa Suomen mestaruuden.

* * *

LIIGASSA SOVELLETTAVAT ERILLISSÄÄNNÖT

Liigassa noudatetaan pääsääntöisesti IIHF:n sääntökirjaa 2021- poislukien jäljempänä esitetyt kohdat.

1. Asiaankuuluva elin ja kurinpito

Kaikkia Liigan otteluita valvoo päävideotuomari, joka käsittelee kaikki kurinpitoon liittyvät tilanteet ja hän ohjaa ne tarvittaessa kurinpitokäsittelyyn. Liigan otteluissa jäällä päätuomarit eivät tuomitse ottelurangaistusta, vaan tällaisesta tilanteesta tuomitaan 5+PR (tai pelkkä PR) ja tilanne siirtyy päävideotuomarin käsittelyyn.

2. Pelitilannerangaistukset

Sääntöjen 41-52 sekä 54-62 osalta käytössä edellisen sääntökirjan rangaistusasteikko.

3. Sääntö 2.2 / Jääkiekkomaali

Maalikehikon tukirakenteeseen maalin taakse kiinnitetään teline juomapullolle ja pelin käydessä maalivahdin juomapullon täytyy olla telineessä. Irrallaan olevia pulloja ei sallita, koska ne haittaavat kattokameran kuvaa mahdollisissa videotarkistuksissa.

4. Sääntö 9.7 / Kasvosuojus

Kokokasvosuojuksen käyttö on sallittua Liigan erityisluvalla.

5. Sääntö 9.12 / Kaulasuojus, kenttäpelaaja

Kaikkien pelaajien täytyy käyttää kaulasuojusta Liigan otteluissa.

6. Sääntö 11.1 / Maalivahdin varusteet

Liigassa maalivahdin varusteita ei mitata ennen kauden alkua. Maalivahdin varusteisiin sovelletaan edellisen sääntökirjan sääntöjä ja tulkintoja ja uuden sääntökirjan mittoja.

7. Sääntö 20.4 / Automaattinen pelirangaistus

Liigassa ei tuomita pelkkiä 5 minuutin rangaistuksia, joten jokainen 5 minuutin rangaistus aiheuttaa automaattisesti myös pelirangaistuksen (5+PR)

8. Sääntö 20.6 / Rangaistusten videotarkastukset

Liigan runkosarjassa 2+2 minuutin ja 5 minuutin rangaistusten videotarkastukset eivät ole käytössä runkosarjassa, mutta ne otetaan käyttöön Liigan playoffs-otteluissa.

9. Sääntö 22.4 / Raportit käytösrangaistuksista

Liigassa 10 minuutin käytösrangaistuksia ei automaattisesti raportoida kurinpidolle.

10. Sääntö 23.8 / Ottelurangaistuksen arvoiset rikkeet

Katsojan häiritseminen tai lyöminen, rasistinen pilkkaaminen, herjaaminen tai seksuaalinen huomautus, sylkeminen, veren levittäminen
vastustajan tai katsojan päälle tai kohti tätä ja vastustajan tai katsojan pureminen ovat kaikki ottelurangaistuksen arvoisia ja tuomari tuomitsee jäällä 5+PR:n ja tilanteet viedään eteenpäin kurinpidon käsiteltäväksi.

11. Sääntö 37.3 / Maalitilanteiden videotarkastukset

Seuraavia tilanteita ei tarkasteta Liigassa videolta:
ix. Menikö kiekko maaliin jatkuvan toiminnan seurauksena eikä päätuomarin vihellys vaikuttanut pelitilanteen lopputulokseen, kun päätuomari kadotti kiekon näkökentästään?
x. Mahdollisten maalien sääntöjenmukaisuus rangaistuslaukauksessa tai voittomaalikisan laukauksessa, jotta varmistetaan tilanteissa noudatetun sovellettavia sääntöjä (esim. maalivahti lähtee maalialueeltaan liian aikaisin ennen kiekon koskemista, maalivahti heittää mailan, maalivahti siirtää maalin, laukaisija nostaa kiekon lavassaan yli normaalin hartiatason, laukaisija tekee sääntöjen vastaisen spin-o-rama -liikkeen, kuljettaako laukaisija kiekkoa jatkuvasti eteenpäin, kaksoislaukaus / kimmoke, jne.)
xi. Jos valmentajan haasto –sääntöä ei sovelleta, päätuomari voi oman harkintansa mukaan tarkistaa (tai pyytää tarkistamaan) maalivahdin häirintätilanteen.

Liigassa maalivahdin häirintätilanteet tarkastetaan valmentajan haaston kautta. Myös "Act of shooting" –tilanteet voidaan tarkastaa videolta.

12. Sääntö 38.2 / Tilanteet, joita ei voi haastaa Liigassa

Liigassa ei voi haastaa paitsiotilanteita. Haastoa ei sallita myöskään tilanteissa, joissa hyökkäysalueella tuomitsematta jäänyt pelikatko on johtanut maaliin.

13. Sääntö 38.3 / Haastot maalivahdin häirintätilanteissa

Maalivahdin häirintätilanteiden tarkistukset ovat jatkoajalla tuomariston ja tilannehuoneen vastuulla.

14. Sääntö 38.8 / Epäonnistunut haasto

Liigassa haasto tapahtuu aina aikalisää vastaan.

15. Sääntö 77.2 / Ottelun kesto

Erien välillä on 18 minuutin erätauko. Lauantaikierroksella erätauon pituus on 20 minuuttia.

16. Tekniset aikalisät

i. Liigan ottelussa edellytetään pidettävän varsinaisella peliajalla kaksi teknistä aikalisää erää kohden.
ii. Nämä aikalisät pidetään seuraavalla pelikatkolla, kun pelikello on näyttänyt 14.00 ja 8.00.
iii. Teknisiä aikalisiä ei voi pitää pitkän kiekon jälkeen, ylivoiman aikana, maalin jälkeen tai jos pelikatkon syynä on rangaistuslaukauksen myöntäminen.
iv. Jos teknistä aikalisää ei pystytä pitämään ennakolta määrättynä ajankohtana, se pidetään toisen ennakolta määrätyn aikalisän ajankohtana. Toinen tekninen aikalisä pidetään sitten kaksi pelikatkoa ensimmäisen teknisen aikalisän jälkeen. Jos toisen teknisen aikalisän kohdalla on taas este pitää aikalisä määrättynä aikana, toimenpidettä toistetaan, kunnes aikalisä voidaan pitää. Ainoa poikkeus on viiden minuutin iso rangaistus (ei samanaikaiset rangaistukset), jolloin tekninen aikalisä pidetään ennakolta määrättynä ajankohtana.
v. Teknisiä aikalisiä ei pidetä jatkoajalla.

17. Sääntö 84.1 / Jatkoaika

Ennen viiden minuutin jatkoaikaa pidetään kahden minuutin tauko. Joukkueet puolustavat samaa päätyä kuin ottelun 3. erässä, eikä jään ajoa suoriteta. Jatkoaika pelataan kolmella kenttäpelaajalla ja maalivahdilla eli ns. 3 vs 3. Säännön tarkoituksena on mahdollistaa 3–3-miehityksellä pelaaminen aina kun mahdollista.

18. Sääntö 84.4 / Voittomaalikilpailu

Ennen voittomaalikilpailun suorittamista jäätä ei kunnosteta, vaan VL-kilpailu aloitetaan heti aloittajan arvonnan jälkeen. VL-kilpailu suoritetaan paras kol- mesta –menetelmällä ja ammutaan kolmella eri pelaajalla. Tilanteen ollessa kolmansien laukojien jälkeen tasan, aloitusvuoro vaihtuu. Tällöin voidaan käyttää uudelleen samoja pelaajia.

19. Sääntö 69.1 / Maalivahdin estäminen

Liigan tulkinnat visuaalisen häirinnän osalta ovat seuraavat:

Maali hylätään, jos
1. Pelaaja asemoituu maalialueelle JA
2. Pelaaja on maalialueella maalivahdin edessä ja suoraan laukaisusektorissa JA
3. Pelaajan molemmat luistimet leikkaavat maalialueen rajan. Yksi luistin voi olla maalialueella visuaalisen häirinnän osalta.
Pelaaja voi luistella maalialueen läpi (ns. liikkuva maski), jos hän ei ota kontaktia maalivahtiin. Tällöin kyseessä ei ole visuaalinen häirintä ja maali hyväksytään.

Liigan tulkinnan mukaan pelaaja voi luistella maalialueen läpi kuinka syvältä tahansa ja maali hyväksytään, edellyttäen ettei tilanteessa ole fyysistä häirintää. Luistimet ovat määräävä tekijä tulkittaessa visuaalista häirintää maalialueen rajalla. Jos molemmat luistimet leikkaavat maalialueen rajan (jäässä tai ilmassa) yhtä aikaa ja pelaaja on ottanut aseman suoraan maalivahdin edessä laukaisusektorissa, maali hylätään.

20. Kiekon sulkeminen maalialueen ulkopuolella, maalivahti (tulkinta)

Kun maalivahti on torjunut kiekon ja laittaa sen jälkeen kiekon kontrolloidusti peliin joko maalialueella tai maalialueen ulkopuolella, hän ei voi enää peittää kiekkoa uudestaan. Ko. tilanteessa kiekon kontrolloidusti peliin laottaneelle ja sen jälkeen uudestaan sulkeneelle maalivahdille tuomitaan 2 minuutin rangaistus säännön 221 (kiekon sulkeminen) mukaan. IIHF:n sääntökirjassa mainittu "välitön paine" ei ole tilanteessa ratkaiseva tekijä.